Blogi

Lauantaina 16.4. pidettiin Vasemmistoliiton Helsingin piirikokous omalla työväentalollamme Malmilla. Kokouksessa Malminseudun Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mike Pohjola valittiin yhdeksi kahdeksasta helsinkiläisestä puoluevaltuutetusta. Kiitos luottamuksesta!

Ehdokkaat puoluevaltuustoon. Kuva: Miina Kajos.

Tässä Mike Pohjolan kokouksessa pitämä puhe.

Työväentalon ovat työläistoverimme ja edeltäjämme ennen sotia rakentaneet. Kun he lakkoilivat pääoman työmailta, he tulivat tänne omalle työmaalleen perustamaan itselleen taloa.

Luulen, että tämä onneton puhujanpömpeli on samalta ajalta. Olen verrannut sitä Suomen nykyiseen hallitukseen: se horjuu, muttei ole vielä kaatunut.

Mike Pohjola puhuu. Kuva: Mira-Veera Auer.

Paavo kommentoi, miten hallitus vetäytyy itse keksimiensä EU-vaatimusten taakse ajaessaan huonoja lakejaan.

Se ei olisi mahdollista, jos EU olisi demokraattinen ja läpinäkyvä instituutio.

Euroopan Unioni nykymuodossaan on epädemokraattinen. Se on läpinäkymätön, teknokraattinen ja toteuttaa lobbariarmeijan tahtoa. Kansalaisilla ei ole valtaa vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, eikä edes mahdollisuutta tietoon siitä, millaista politiikkaa heidän nimissään harjoitetaan.

Euroopan kaksi kamalaa vaihtoehtoa kansalaisille ovat antautuminen Brysselin demokratiavapaalle vyöhykkeelle – tai jakautuminen siilipuolustukseen käpertyviksi kansallisvaltioiksi. Ainoa toivo on tuoda demokratia Euroopan Unioniin. Nykytilanteesta hyötyvät tahot haluavat esittää sen mahdottomana, mutta ei se ole mahdottomampaa kuin Euroopan yhdentyminenkään aikanaan oli. Kaikkein mahdottominta olisi Unionin jatkaminen nykyisellään.

Democracy in Europe Movement 2025 on maanosanlaajuinen liike Euroopan Unionin demokratisoimiseksi. Sen keulahahmo on Kreikan entinen vasemmistolainen valtiovarainministeri Giánis Varoufákis ja mukana on Brian Enon kaltaisia taiteilijoita ja Julian Assangen kaltaisia demokratia-aktivisteja. Sekä rivikansalaisia muun muassa Suomesta.

Me puolueena, piirinä, osastoina ja yksilöinä voimme liittyä DiEM25-liikkeeseen ja ryhtyä yhteistyöhön Euroopan Unionin demokratisoimiseksi.

Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen vuokralaisdemokratiaa ollaan taas muuttamassa.Valitettavasti muutos näyttää kulkevan kohti epädemokraattista suuntaa. Valmisteilla olevassa vuokralaisten demokratiasäännöstössä vuokra-asunnossa asuvien ihmisten oikeuksia vaikuttaa omaan asumiseensa liittyviin kysymyksiin kavennetaan. Helsingin Asunnot Oy ( HEKA ) sekä hallinnoi että omistaa kiinteistöt. Helsingin kaupunki omistaa HEKA:n.

Uudessa säännöstössä näytetään unohtaneen vuokralaisten oikeudet ja valtaa siirretään asuntoja hallinnoiville yhtiöille ohi kuntalaisten suorien vaikuttamismahdollisuuksien. Säännöstön pohjana pitäisi olla yhteishallintolaki, mutta nyt näyttää siltä, että kaupungin uusi säännöstö on menossa jopa lain henkeä heikompaan suuntaan.  Esimerkiksi on esitetty, että vuokralaiset saisivat ehdottaa neljää edustajaa HEKA:n hallitukseen, mutta omistajaa edustavat työntekijät valitsisivat heistä kaksi sopivimmaksi katsomaansa. Lisäksi meidän kuntalaisten omistaman kiinteistöyhtiön edustajat haluavat omat edustajansa vuokralaisten kokouksiin.

Kaupungin asunnot omistamme me kuntalaiset. Niiden rakentamisen ja korjausten kulut katetaan niissä asuvien ihmisten maksamilla vuokrilla. Rakentamalla asuntoja Helsinki kasvattaa omaisuuttaan ja samalla tuottaa asuntoja niitä tarvitseville. HEKA-yhtiön hallitus päättää vuokrankorotuksista, korjauksista ja monesta muusta asumiseen vaikuttavasta tekijästä. Kuntalaisina me emme voi hyväksyä meidän omaisuutemme hallinnointia virkamiesvallalla, jossa asukkailla ei juurikaan olisi kuulemismahdollisuuksia. Jos nykyinen sääntö hyväksytään tarkoittaa se sitä, että meidän kuntalaisten eli kaupungin asuntojen asukkaiden oikeuksia vaikuttaa asumiseen vähennetään ja valtaa siirretään virkamiehille ohi demokraattisten käytäntöjen.

Helsingin asuntotilanteessa heikoimmassa asemassa olevat jäävät varakkaampien ja pärjäävämpien jalkoihin. Asunnottomuus on todellinen ongelma ja liittyy syrjäyttämisen prosessiin, jossa ihminen pahimmillaan menettää kokonaan elämänsä hallinnan.

Me Malminseudun työväenyhdistyksessä kannatamme kansalaisten demokratiaa ja vaikuttamista omassa asuinpiirissään. Kodin on oltava yksi perusoikeuksista ihonväriin, uskontoon taikka syntyperään katsomatta. Myös vähävaraisimmilla, jopa luottotietonsa menettäneillä on oltava oikeus asua kohtuuhintaisessa kodissa ja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Kaupungin tehtävä on tuottaa laadukkaita asumispalveluita kaikille ja antaa meille kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa yhteisen omaisuutemme hallinnointiin vuokralaisdemokratian keinoin. Tämä kaikki on mahdollista ja hallinnointia tuleekin kehittää demokraattisempaan suuntaan.

Markku Saarinen

Saija Salonen

Malminseuduntyöväenyhdistys

Helsingin nykyinen koulupaikkapolitiikka tuottaa rakenteellisilla ratkaisuilla
koulupaikkashoppailua. Vanhemmat valitsevat lapsilleen oppilaitoksen muun muassa koulun
maineen, sosiaalisen rakenteen, helppojen yhteyksien ja koulun koon mukaan. Kukapa ei
haluaisi lastaan pieneen lähikouluun, jossa opettajat ovat sitoutuneita, työhönsä
tyytyväisiä, oppilaat motivoituneita ja heidän vanhempansa kannustavia? Kuvatun kaltaisia
kouluja on Helsingissä varmasti paljon.

Valitettavasti osalle helsinkiläisistä tällaisia oppilaitoksia ei ole ensisijaisesti
tarjolla. Jos lapsi on vanhempien mielestä osoitettu “väärään” kouluun, se halutaan
vaihtaa. Koulushoppailussa parhaiten pärjäävät ne vanhemmat, joilla on resursseja,
verkostoja ja sosiaalisia taitoja kamppailla lastensa koulupaikan puolesta.

Esimerkkinä nykytilanteesta voidaan käyttää Tapanilan alueen lasten koulupaikkojen
määräytymistä. Kun Fallkullan alueen 1.-2. luokkien pienisivukoulu lakkautettiin,
nykyiset ja tulevat oppilaat päätettiin siirtää Hiidenkiven varsinaiseen
koulurakennukseen. Todellisuudessa Tapanilan ala-aste on fallkullalaisia lähempänä, mutta
sen oppilaaksiottoaluetta ei muutettu, vaikka pienten koululaisten etu olisi päästä
lähikouluunsa. Tapanilan ala-asteelle oikeutettuja ovat “vanhan jaon”mukaan lähialueen
pientalojen lapset.

Oppilaaksiottoalueita ei ole Opetusviraston kotisivuilla koulukohtaisella tasolla esillä,
vaikka avoin päätöksenteko edellyttäisi tätä. Ensimmäiset kouluvuodet ovat
merkityksellisiä oppimiseen ja koulunkäyntiin motivoitumisen vuoksi. Lapset ovat vielä
pieniä, ja he opettelevat arjen taitoja. Koululaisten arjessa on vältettävä melun,
suurien ryhmä- sekä yksikkökokojen ja opettajien vaihtuvuuden tuottamaa stressiä.

Kuten kaupunkirakenteenkin, tulee koulujen sosioekonomisen oppilaaksiottoalueen olla
monimuotoinen. Koulurakennuksia suunniteltaessa on huomioitava, että sen
oppilaaksiottoalueeseen kuuluu pientaloalueiden sekä kerrostaloalueiden lapsia.

Hyvän sosiaalisen yhteisön muodostumisen lähtökohtana tulee olla pienet yksiköt, joissa
koulun opettajat ja oppilaat voivat tuntea toisensa nimeltä.
Helsinkiläistä koulujärjestelmää on syytä muuttaa yhdenvertaisemmaksi ja avoimemmaksi.
Koulupaikkojen tulee olla keskinäisesti yhtä laadukkaita. Tämä edellyttää, että
oppilasottoaluejärjestelmää muutetaan demokraattisemmaksi ja avoimemmaksi. Koulujen
tukitoimia tulee kehittää yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotoimen
kanssa.

Laadukas opetus ja monipuolinen opetussuunnitelman toteuttaminen eivät voi olla
kiinnisitoutuneista vanhemmista, jotka taistelevat lähikoulunsa aseman puolesta.

Saija Salonen
Veronika Honkasalo
Riku Ahola
Malminseudun Työväenyhdistys

Koillis-Helsingin palveluiden alasajo uhka tasa-arvoiselle helsinkiläisyydelle

Malminseudun Työväenyhdistys toteaa syyskokouskannanotossaan olevansa huolissaan kehityksestä, jossa alueellisia palveluita leikataan.

Nykyisellä epävakaalla talouskehityksellä on ollut huomattava vaikutuksensa helsinkiläisten ihmisten elämään. Talousasiantuntijoiden mukaan edessämme on taantuma, jossa talouskasvun heikentymisellä on yhä syvemmät vaikutuksensa ihmisten työllisyyteen, sekä tätä kautta yleiseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan sellaiset alueet, joissa asuu paljon maahanmuuttajia, matalasti koulutettuja, sekä monilapsisia ja yksinhuoltajaperheitä, kärsivät taloudellisten myllerrysten johdosta eniten.

Taloudellisen taantuman aikana korostuu julkisten palveluiden merkitys hyvinvointierojen tasaajana. Koillis-Helsingin kaltaiselle, monenlaisia sosiaalisia haasteita omaavalle alueelle, on tärkeätä turvata paikalliset peruspalvelut. Niin Puistolan terveysasema, Puistolan ja Pukinmäen kirjastot, kuin useat muutkin julkisesti rahoitetut paikalliset toimintatilat ovat esiintyneet taloudellisten vaikeuksien aikana leikkauslistoilla säästökohteina, joista luopumalla tasapainotettaisiin kunnallista taloutta. Samalla ollaan kaupunkiin kaavailemassa yhä suurempia toimintayksilöitä, joihin paikalliset terveyskeskukset tai kirjastotoiminta yhdistettäisiin, usein kauaksi nykyisestä sijainnistaan.

Yhdistyksemme ymmärtää reaalitaloudellisten haasteiden aiheuttamat paineet Helsingin budjetille, mutta näkee paikallispalveluiden heikentämisen, sekä keskittämisen kauaksi asukkaista tekijäksi, josta kärsivät juuri ne ihmiset, jotka ovat arkipäivässään eniten julkisten palveluiden varassa. Usein nämä ihmiset tulevat sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista ryhmistä. Yhdistyksemme kannustaa helsinkiläisiä päättäjiä ja asukkaita kaupungin hallintokuntarajojen ylittävään yhteistyöhön paikallisten palveluiden turvaamiseksi, jotta alueellinen eriarvoistuminen voitaisiin estää.

Paikallisten palveluiden toteutustapaa voidaan kyllä tarkastella kriittisesti ja pohtia palveluiden  yhdistämistä saman katon alle niin pitkälti kuin on järkevää, mutta ei kauaksi niitä tarvitsevista asukkaista. Monitoimikeskuksen ei tarvitse olla massiivinen keskittymä pitkän matkan päässä, vaan se voi olla myös helposti lähestyttävä paikallinen lähiötila, jossa voivat toimia niin eläkeläiset kuin perinteiset nuorisotalojenkin kävijät heidän palveluidensa käyttöaika huomioon ottaen. Palveluverkon kehittämisen edellytyksenä on asukaslähtöisyys ja helsinkiläisten keskinäinen tasa-arvo. Paikallisten palvelujen turvaaminen on täten meidän kaikkien asiamme.

Yhteydenotot:  Riku Ahola, yhdistyksen puheenjohtaja, riku [dot] ahola [at] helsinki [dot] fi ja 044-0201234.