Ilmastolukupiiri.fi toteuttaa keväällä 2021 sarjan lukupiirejä ympäri Suomea kirjastoissa ja verkossa. Malminseudun Työväenyhdistys toteutti oman ilmastoaiheisen lukupiirinsä jo viime vuonna 2020.
Osallistujat lukivat kirjan Ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät. Sotateollisuus ja suuryhtiöt muovaavat lämpenevää epätasa-arvon maailmaa. (Buxton, Nick & Hayes, Ben, toim.) https://like.fi/kirjat/ilmastonmuutoksen-voittajat-ja-haviajat/. Like 2016. Kirjan kirjoittamiseen on osallistunut toimittajien lisäksi parikymmentä asiantuntijaa.
Aloitustilaisuus pidettiin 10.12.2019. Siellä olivat alustajina Laura Koskinen (vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pääsihteeri ja Ympäristötyöryhmän puheenjohtaja) ja Teemu Matinpuro (Suomen Rauhanpuolustajat ry:n toiminnanjohtaja). Kirjasta kokoonnuttiin keskustelemaan neljä kertaa. Alun perin kokoontumiset oli suunniteltu pidettäväksi tammi-huhtikuussa, mutta koronan vuoksi kaksi viimeistä kertaa pidettiin syksyllä.
Poimintoja kirjasta
Ilmastonmuutoksen taustalla vaikuttavat kylmän sodan aikainen militarismi ja uusliberalistisen kapitalismin taloudelliset vääristymät. Ne ovat vinouttaneet viimeisen 40 vuoden aikana valtion suhdetta yhteiskuntaan hävittämällä ja heikentämällä valtion kollektiivisia, sääteleviä ja eriarvoisuutta torjuvia toimintoja ja paisuttamalla sen repressiivistä ja sotilaallista puolta. Yhteiskunnan on siksi vaikea välttää rajuja mullistuksia, kun ilmastonmuutos alkaa vaikuttaa nykyistä enemmän.
Kirjassa todetaan, että vielä on mahdollista vaikuttaa siihen, miten tuhoisa ilmastonmuutoksesta tulee. Ilmastonmuutosta on torjuttava ja sen vaikutuksiin varauduttava yhtä aikaa. Suuryhtiöt ja yksityiset turvallisuusyritykset edistävät ilmastonmuutoksen etenemistä ja yrittävät hyötyä siitä. Tehokkaimmin ilmastonmuutoksella voi tehdä rahaa energian ja ravinnon tuotannossa ja vedenjakelussa. Veden niukkuus on saanut suuryritykset ja pankit hankkimaan itselleen vesioikeuksia, joilla ne aikovat hyötyä, kun vesipula iskee. Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyviä sijoitusrahastoja on luotu.
Vesi on jo jonkin aikaa esitetty konfliktien aiheuttajana. Vesikysymykset ovat kuitenkin synnyttäneet useammin yhteistyötä kuin konflikteja. Kirjassa hahmotellaan uusi vesivisio, jossa vesi nähdään jälleen yhteisenä omaisuutena. Etusijalla ovat sosiaalinen ja ekologinen oikeudenmukaisuus ja vesihallinnon demokratisointi.
Sotateollisella kompleksilla tarkoitetaan toisiinsa läheisesti kietoutunutta armeijaa ja hallintoa sekä (suuria) asevalmistajia. Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) mukaan vuonna 2014 maailman sotilasmenot olivat 1776 mrd dollaria (1920 mrd dollaria v. 2019 eli noin 2,2 % maailman bruttokansantuotteesta). Yhdysvaltojen osuus oli 38 % vuonna 2019. https://www.sipri.org/media/press-release/2020/global-military-expenditure-sees-largest-annual-increase-decade-says-sipri-reaching-1917-billion.
Armeijat ovat suurimpia yksittäisiä fossiilienergian kuluttajia. Viime vuosikymmeninä sen olemassaolon päätarkoitus on ollut turvata fossiilisten polttoaineiden saanti ja kuljetukset. Yhdysvalloille Lähi-Itä on ollut tärkein öljyntuotantoalue. Merkitys on vähentynyt ja kiinnostus siirtynyt mm. Arktikselle. Armeijan riippuvuus öljystä vaikuttaa sotilaallisiin väliintuloihin ja jännitteisiin ympäri maailmaa, edistää asekauppaa ja jättää huomiotta eettiset ja ihmisoikeusnäkökohdat sekä ympäristön.
Asevalmistajatkin pyrkivät ympäristöystävällisyyteen: mm. suuri asevalmistaja BAE Systems toi vuonna 2006 markkinoille ”ympäristöystävällisten aseiden” tuotesarjan, johon kuulu vähälyijyisiä luoteja, vähemmän myrkkyjä sisältäviä ohjuksia ja panssariajoneuvoja, joilla on tavallista pienemmät hiilidioksidipäästöt. Tavoitteena ovat yhtiön mukaan käyttäjälle turvalliset aseet, oheisvahinkojen rajoittaminen ja ympäristövaikutusten minimoiminen.
Kirjoittajat toteavat, että kirjoituskokoelman sävy on paikoin masentava. ”Kun perehtyy ilmastonmuutosta koskevaan tutkimustietoon ja yhdistää siihen nykymaailmaa hallitsevat valtarakenteet ja lukuisat turvattomuutta lisäävät tekijät, näkymät pelottavat.” Tekijät ovat hahmotelleet kirjan lopussa käytännön periaatteita, ratkaisuvaihtoehtoja niiden opetusten ja kokemusten pohjalta, joita heille oli teosta kootessaan kertynyt.
Ympäristöongelmat edistävät usein yhteistyötä, josta hyvä esimerkki on reagoiminen stratosfäärin otsonikatoon. Tapahtuneita katastrofeja tarkasteltaessa on havaittu, että kriisit johtavat useammin auttamishaluun ja solidaarisuuteen kuin sivilisaation romahdukseen. Tästä on kirjassa esimerkkejä, mm. vapaaehtoisten organisoima pelastusoperaatio Sandy-hurrikaanin jälkeen New Yorkissa vuonna 2012.
Kestävän yhteiskunnan rakentaminen on helpompaa, kun peruspalvelut ja koulutus ovat kaikkien saatavilla, eriarvoisuuteen puututaan, yhteistyö ja solidaarisuus vallitsevat kilpailun ja individualismin sijaan. Edellytyksenä tälle on varallisuuden jakaminen uudelleen maiden sisällä ja maailmanlaajuisesti. Ainoa todellinen ratkaisu pahenevaan ilmastonmuutokseen on hiilipohjaisen, globalisoidun talousjärjestelmämme perinpohjainen muuttaminen. Jos ilmaston lämpenemiseen ja sen vaikutuksiin halutaan puuttua kunnolla, yritysten valtaa on pakko rajoittaa. Kansallisvaltioilla on tässä tärkeä osa. Muutoksiin tarvitaan yhteiskunnallisten liikkeiden luomaa jatkuvaa painetta.
Konkretiaa
Lukupiirimme parasta antia olivat hyvät keskustelut. Totesimme, että vaikka tekijöiden ehdottamat ratkaisut ovat hyviä, ne ovat sellaisella tasolla, että niihin on vaikea tarttua. Estääksemme synkkyyteen vaipumista etsimme ja kerroimme esimerkkejä hyvistä toimenpiteistä, joita on jo tehty ja suunnitellaan tehtäväksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suunnittelimme myös jo mitä jatkossa voimme tehdä tavoitteena tietojemme lisääminen ja asioihin vaikuttaminen.
Kirjan julkaisemisen jälkeen on virinnyt nuorten maailmanlaajuinen ilmastonmuutoksen torjuntaan pyrkivä liike ja ilmastolakot Greta Thunbergin innostamana päättäjien havahduttamiseksi. Siihen ovat yhtyneet muutkin, Suomessa mm. Ilmastoisovanhemmat ja Aktivistimummot. Toiveita paremmasta herättää vallan vaihtuminen Yhdysvalloissa. Uusiutuvia energiamuotoja kehitellään ja otetaan käyttöön, esimerkiksi vetytaloudelta odotetaan paljon. Presidenttimme toi uuden vuoden puheessaan esille pandemian aiheuttaman ihmisten käyttäytymisen muutoksen ja kysyi voisiko tämä olla mahdollista myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.