• Skip to main content
  • Skip to primary sidebar

Koulupaikkajako avoimeksi ja yhdenvertaiseksi

30.05.2012 by Riku Ahola

Helsingin nykyinen koulupaikkapolitiikka tuottaa rakenteellisilla ratkaisuilla
koulupaikkashoppailua. Vanhemmat valitsevat lapsilleen oppilaitoksen muun muassa koulun
maineen, sosiaalisen rakenteen, helppojen yhteyksien ja koulun koon mukaan. Kukapa ei
haluaisi lastaan pieneen lähikouluun, jossa opettajat ovat sitoutuneita, työhönsä
tyytyväisiä, oppilaat motivoituneita ja heidän vanhempansa kannustavia? Kuvatun kaltaisia
kouluja on Helsingissä varmasti paljon.

Valitettavasti osalle helsinkiläisistä tällaisia oppilaitoksia ei ole ensisijaisesti
tarjolla. Jos lapsi on vanhempien mielestä osoitettu ”väärään” kouluun, se halutaan
vaihtaa. Koulushoppailussa parhaiten pärjäävät ne vanhemmat, joilla on resursseja,
verkostoja ja sosiaalisia taitoja kamppailla lastensa koulupaikan puolesta.

Esimerkkinä nykytilanteesta voidaan käyttää Tapanilan alueen lasten koulupaikkojen
määräytymistä. Kun Fallkullan alueen 1.-2. luokkien pienisivukoulu lakkautettiin,
nykyiset ja tulevat oppilaat päätettiin siirtää Hiidenkiven varsinaiseen
koulurakennukseen. Todellisuudessa Tapanilan ala-aste on fallkullalaisia lähempänä, mutta
sen oppilaaksiottoaluetta ei muutettu, vaikka pienten koululaisten etu olisi päästä
lähikouluunsa. Tapanilan ala-asteelle oikeutettuja ovat ”vanhan jaon”mukaan lähialueen
pientalojen lapset.

Oppilaaksiottoalueita ei ole Opetusviraston kotisivuilla koulukohtaisella tasolla esillä,
vaikka avoin päätöksenteko edellyttäisi tätä. Ensimmäiset kouluvuodet ovat
merkityksellisiä oppimiseen ja koulunkäyntiin motivoitumisen vuoksi. Lapset ovat vielä
pieniä, ja he opettelevat arjen taitoja. Koululaisten arjessa on vältettävä melun,
suurien ryhmä- sekä yksikkökokojen ja opettajien vaihtuvuuden tuottamaa stressiä.

Kuten kaupunkirakenteenkin, tulee koulujen sosioekonomisen oppilaaksiottoalueen olla
monimuotoinen. Koulurakennuksia suunniteltaessa on huomioitava, että sen
oppilaaksiottoalueeseen kuuluu pientaloalueiden sekä kerrostaloalueiden lapsia.

Hyvän sosiaalisen yhteisön muodostumisen lähtökohtana tulee olla pienet yksiköt, joissa
koulun opettajat ja oppilaat voivat tuntea toisensa nimeltä.
Helsinkiläistä koulujärjestelmää on syytä muuttaa yhdenvertaisemmaksi ja avoimemmaksi.
Koulupaikkojen tulee olla keskinäisesti yhtä laadukkaita. Tämä edellyttää, että
oppilasottoaluejärjestelmää muutetaan demokraattisemmaksi ja avoimemmaksi. Koulujen
tukitoimia tulee kehittää yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotoimen
kanssa.

Laadukas opetus ja monipuolinen opetussuunnitelman toteuttaminen eivät voi olla
kiinnisitoutuneista vanhemmista, jotka taistelevat lähikoulunsa aseman puolesta.

Saija Salonen
Veronika Honkasalo
Riku Ahola
Malminseudun Työväenyhdistys

Lue myös:

  • Vuokralaisdemokratiaan tarvitaan demokratiaa
  • Mike Pohjola piirikokouksessa: EU ei ole demokraattinen
  • Koillis-Helsingin palveluiden alasajo uhka tasa-arvoiselle helsinkiläisyydelle

Filed Under: Yleinen

Primary Sidebar

vasemmisto

Sivut

  • Kunnallisvaalit 2021
  • Malminseudun Työväenyhdistyksen ilmastonmuutosaiheinen lukupiiri vuonna 2020
  • Tervetuloa
    • Blogi
    • Yhteystiedot
  • Toimintakalenteri 2021

Viimeisimmät artikkelit

  • Mike Pohjola piirikokouksessa: EU ei ole demokraattinen
  • Vuokralaisdemokratiaan tarvitaan demokratiaa
  • Koulupaikkajako avoimeksi ja yhdenvertaiseksi
  • Koillis-Helsingin palveluiden alasajo uhka tasa-arvoiselle helsinkiläisyydelle

haku

Linkit

  • Malminseudun Työväenyhdistys Facebook
  • Malminseudun Työväenyhdistys Instagram
  • Malminseudun Työväenyhdistys Twitter
  • Vasemmistoliitto

© Copyright 2023 - www.vas.fi